Kodinkoneketju Markantalon yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla tylysti: sadat työntekijät saivat irtisanomisilmoitukset. Suurin osa heistä saisi jatkaa, mutta vain jos allekirjoittaa uuden sopimuksen alemmalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Pahimmillaan palkanalennukset olisivat jopa noin 40 prosenttia, pienimmillään jäisi tämän vuoden yleiskorotus saamatta, kertoo pääluottamusmies Ilkka Liettilä. Alennukset vaihtelevat toimipistekohtaisesti sen mukaan, miten kukin liike on kannattanut.

Viidessä liikkeessä työntekijät hyväksyivät sen, että yleiskorotuksista luovutaan. Loput noin 300 työntekijää saivat ilmoituksen, että elleivät he viikon sisällä allekirjoita uutta sopimusta, työt loppuvat.

Ketjun toimitusjohtaja Irmeli Rytkönen on väittänyt julkisuudessa, että vain muutama kymmenen työntekijää ei olisi allekirjoittanut uutta sopimusta, mutta PAM-lehden työntekijöiltä saamien tietojen mukaan luku on moninkertainen. Etenkin niistä työntekijöistä, joiden palkka laskisi satoja euroja, monien on pakko etsiä uusia töitä – useilla heistä tulot laskivat jo kerran viime syksynä, kun siirryttiin provisiopalkasta kiinteisiin kuukausipalkkoihin.

Noin 60 työntekijää irtisanottiin Euromarketien yhteydessä olevista liikkeistä. Niistä osa suljettiin jo ennen yt-neuvottelujen virallista päättymispäivää ja loputkin suljetaan kesän aikana. Liettilän mukaan näille työntekijöille ei käytännössä yritetty etsiä uusia töitä. Muutamat heistä ovat tosin päässeet töihin Markantalonkin omistavan brittiläisen DSG International -konsernin toiselle ketjulle Gigantille, mutta eivät vanhoina työntekijöinä.

PAM-lehti ei tavoittanut Irmeli Rytköstä alkuviikosta, mutta aiemmin hän oli Taloussanomissa kertonut poikkeuksellisten neuvottelujen perusteeksi tuotannolliset ja taloudelliset syyt ja painotti, että kaikkien palkat pysyvät tessin minimitason yläpuolella. Oikeutta harvinaislaatuisiin palkanalennuksiin Markantalo on perustellut oikeuden ennakkotapaukselta laman ajalta: tuolloin korkein oikeus hyväksyi yhden yrityksen viimeisenä poikkeuskeinona konkurssin välttämiseksi palkkojen alentamisen, kun muut keinot oli jo käytetty.

PAMin 1. varapuheenjohtajan, edunvalvontalinjasta vastaavan Anssi Vuorion mukaan PAM pitää Markantalon toimia lain ja työehtosopimusten vastaisina. Muita tervehdytttämiskeinoja, esimerkiksi lomautuksia, ei hänen nähdäkseen käytetty ennen turvautumista palkkojen alentamisiin.
– Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen menettely, Vuorio tiivistää.

Lisäksi Markantalo sopi neuvottelujen tuloksista toimipistekohtaisesti sen sijaan, että niistä olisi neuvoteltu loppuun asti työntekijöiden edustajan kanssa. Vuorion mukaan tällainen ei ole normaalien työmarkkinatoiminnan pelisääntöjen mukaista.

Liettilän mukaan työnantaja ajoi palkanalennuksia jo neuvottelujen aikana, mutta joukkoirtisanomiset tulivat täysin puun takaa. Hän lisää, että uusissa työsopimuksissa on ollut muun muassa sellaisia pykäliä, että työssäkäyntialueena on koko Suomi: työntekijä voidaan siis esimerkiksi määrätä sijaiseksi mihin tahansa liikkeeseen.

Kun DSG osti Markantalo-ketjun alkuvuodesta 2006, se oli kodintekniikkakaupan kannattavimpia yrityksiä Suomessa. Sen jälkeenkin alan suhdanteet ovat olleet loistavat: Suomen Kaupan Liiton tuoreiden tilastojen mukaan tämän vuoden tammi-huhtikuussa myynti kodintekniikkakaupan alalla kasvoi peräti 12 prosenttia. Liettilä ja useat PAM-lehden haastattelemat työntekijät miettivät kuinka yritys voi olla niin tappiollinen kuin viime aikoina on kerrottu.
– Työnantaja on itse omilla toimillaan ajanut yhtiön niin kuralle kuin se nyt on, Liettilä sanoo.

PAM aloitti jo viime viikolla kiistasta neuvottelut Markantalon ja Suomen Kaupan Liiton kanssa, mutta Markantalon johto pysyi kannassaan. Neuvotteluja oli määrä vielä jatkaa PAM-lehden painoonmenon jälkeen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että yrityksen toimet riitautetaan. Vuorion mukaan asia voidaan tarvittaessa viedä oikeuteen. PAM haluaisi myös päästä tutustumaan yhtiön taloudelliseen tilanteeseen.

Karenssi mahdollinen

Jos työntekijä kieltäytyy Markantalon tarjoamasta uudesta sopimuksesta ja jää työttömäksi, häntä uhkaa todennäköisesti muutaman kuukauden karenssi ennen kuin työttömyyskorvaus alkaa juosta. Lain mukaan näin käy, jos ”kieltäytyy työsuhteesta ilman pätevää perustetta”. PAMin työttömyyskassan johtajan Markku Virtasen mukaan viranomaiset eivät todennäköisesti katsoisi palkanalennusta päteväksi syyksi, kun tarjottu palkka kuitenkin ylittäisi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimuksen.
– Karenssiin kannattaa varautua. Kuinka oikeudenmukaista se sitten on, on eri asia, Virtanen toteaa.

Virtanen kuitenkin lisää, että mikäli Markantalon toimet myöhemmin katsottaisiin oikeudessa laittomiksi, voi karenssin ehkä saada puretuksi jälkikäteen.